Kaikki alko jo jouluna -06, kun Juha sai pukilta sellasen Tosi Ihanan ja Kivan "mustin", nii-i, sen nimeksi tuli musti, koskapa Sanna ja live-Musti asu viel silloin kylällä ja pojat oli heitä nähneet useimmin ku nykyään... Voin paljastaa sen verran, et itekkin (ihan olosuhteiden pakosta) istuin tän "mustin" kans lattialla ihan vaan jokusen tunnin... Mut kaiketi mie oon sit vaan ihan törkeen tyhmä, en vaan saanu "mustia" tottelemaan haluamallani tavalla, kun ei niin ei... Mun suosikki ois käsky "ulvo".

No, jouluna -07 kävi ilmi, et meijän naapurin n. 10 v. tyttönen oli toivomas pukilta jotain samanoloista otusta ku "musti". Tulimme sit siihen tulokseen, et suotta pukki naapuriin toista "mustia" raahaa, kun meillä sellainen jo löytyy, tosin kovin tokinainen versio, mut kuitee.. Lopputulos olikin sit se, et "musti" asusti jokusen tovin naapurissa koulutettavana ja siellä se osoittikin yhteistyöhalua. Eilen se matkusti takaisin kotiin, ja yhteistyökyky jäi jonneen matkalle, tai sit mie oon ihan aikuisten oikeesti ihan törkeen tyhmä !! Kun ei tee mitään niin ei tee !!

Ette usko kuin typeräksi voi ihminen itsensä tuntea komentaessaan lelukoiraa istumaan, antamaan tassua yms. Toisaalta ei mussa voi ihan perustavaa laatua vikaa olla, koskapa Peto totteli ihan hyvin; se meni kyl maate, istu ja anto tassua, vaikka käskyt oli kyl osoitettu tälle perinjuurin raivostuttavalle "mustille".

Koskapa "musti" on ihan yhtä kovakalloinen Juhan ku munkin kans, ni mennään ens viikolla naapuriin oppia saamaan, josko sit aukenis nää koirankoulutuksen salat...