Musti ja Sanna oli meil eilen nauttimassa raittiista maalaisilmasta. Talsittiin lumista metsäpolkua palttiarallaa 1,5 kilsaa ja sit sieltä loppupäästä löyty vihdoin ihan siedettäviä virpomiskeppejä.. No, tulipahan koirat lenkitettyä. Mustikaan ei päässy livahtamaan kovin pitkälle, kun Peto roikku kintereillä ja räksytti sillä kaikkein kauneimmalla äänellään, vähä ku ois lehmälle kellon laittanu kaulaan... Oli siitä se ilo, et myö saatiin syyä Meijerin voilla höystettyä pannaria ihan ilman kahta kuolaavaa koiraa...

Musti on entisessä elämässään hankkinut itelleen sellasen miellyttävän asennevamman kissoja kohtaan jahtaamalla käskystä irtokisuja pois pihalta, ja nyt olisi tarve pieneen asenteiden korjaukseen. Ja koska meillä on kaksi tollasta koiriin tottunutta kaveria, niin mitä sit tehäänkään ??

 No, kisut pesuhuoneeseen ja sit koiruuden kans sinne.. Ei siitä sen enempää ku et verta tuli musta ja kissat osaa kiivetä sujuvasti tollasta kolme peilistä saunan ovea pitkin, siis ovi on mallia puu/lasi.. Loppujen lopuksi kyl mahuttin kaikki ihan hyvin samaan tilaan, mut kyl on työsarkaa edessä. Musti on vähä samanlainen ku meil oli Ritu (Tanen ja laten äiskä), joka pöllytti kans pihalta vieraat kissat pois.. Räjähtävä alku ja sit ei mitään... Ja ihan selvästi se katti, jonka kans pitäis nyt toimeen tulla, on Mustia napannu nenille, sen verran Musti kuiteen kattia kunnioittaa...

Miukkis oli ihan riläks, sil ei ollu alun kohtauksen jälkeen mitään hätää, vaan se makoili sylissä ihan tyytyväisenä...