Juupasen juu, mie tein sen !!!!!!!! Myö mentiin tokoreeneihin...

Vähä kyl hirvitti, ku näin, et kuin paljo siel oli immeisiä koirineen, agireeneissä kun ei oo ain ku oma pieni jengi... Ja oli kyl vähä epätodellinen olo, kun tähän asti oon ollu aika tiukasti sitä mieltä, et tokoilu ei oo mua varten, vaan koskaan ei pitäis näköjään sanoa ei koskaan =)

Reenit itsessään meni mun mielestä suorastaan loistavasti, ainakin siihen nähen, mikä mun tieto/taito näis jutuis on.. Mä oon kyl aikasemminkin ehottanu Sannalle et voitais vaihtaa ain välillä koiria viikoksi, Musti sais olla ku elo pellossa ja mie saisin lopulta yhtä hyvin koulutetun koiran ku Musti on ;) Ei vainkaan, vois tulla omaa ikävä jo parin päivän päästä...

No niin, takas asiaan..

-Ensin oli kontaktiharjoitus. Piti pitää naksuja kädessä ja kädet vähä levällään ja antaa mässy heti koiralle, ku se ottaa kontaktia. No, muuten ihan jees, mut mitä tehdä, jos koira ottaa kontaktia ihan vaan kädessä olevaan kuivattuun silakkaan ??? Siis tarvitsee lisäharjoitusta...

-Seuraavaksi oli luvan pyytämisharjoitus. Eli heitettiin mässy kytketyn koiran nenän eteen ja ootettiin niin kauan et se vilkasee tyyppiin siel narun toisessa päässä ja sit saa ottaa namin ja saa viel kehutkin. Tää suju ihan suht ok, tuli vaan sellanen olo, et se nami oli Pedon mielestä ehkä vähä EVVK, kaikki muu oli hetkittäin paljo kiinnostavampaa..

-Sitten tuli "sivulle" ja "seuraa"-harjoitus. Sivulle tulo on viel aika hukassa, kun en oo sitä osannu opettaa, pari kertaa Peto tuli kyl ihan punttiin kii ja kävi viel istumaankin, eli ei ollenkaan niin tyhmä ku mie =)). Muutaman askeleen seuraaminen sujui tosi hienosti, sitä se on tehny kyl ihan pienenstä asti, nyt vaan pitäis opettaa tää käsky..

-Sossurinki meni myös ihan hienosti. Pari kertaa sen ois tehny miel mennä moikkaamaan kaveria, mut hienosti se kulki vierellä. ja kun toiset kulki meijän ohi, niin silloinkin tajusin pitää kädes syötävää ja niihin Peto kyl sit keskittykin ihan hyvin.

-Viimesenä oli luoksetulo, joka Pedolta sujuu täysin moitteetta, tulee luo suoraan ja kovaa... Tosin en sitä viel pysty jättämään vaan jonkun on sitä pidettävä kii sen aikaa, kun kävelen poispäin, mut eipä kai tuo viel haittaa..

Jotenkin vaan oli koko ajan sellanen olo, et ois voinu heittää sen typerän hihnan huutin kuuseen, se tuntuu olevan tiellä koko ajan. Peto kun on kotona käytännössä katsoen aina vapaana ja tottelee edelleenkin mallikelpoisesti, niin ei oo siihen narunpätkään totuttu oikein kunnolla kai kumpikaan. Mut kun ne kaikki toiset ihmiset vois olla asiasta vähän toista mieltä, ni koitan nyt sen remelin kans elää toistaiseksi.

Kaiken kaikkiaan jäi sellanen olo, et hyvät geenit on koira saanu, vaik joskus se on leijana narun päässä, mut sitte kun tehään hommia, ni tehään hommia, eikä muuta !!!!!!!

Jälleen kerran.. Kyl se vaan on niin mahottoman Hieno Koira !!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Menomatkalla tuli jälleen kuolaa koko rahan eestä, onneksi tajusin soittaa hyvissä ajoin Ihanalle Ihmiselle, et saiskos jotain homeopaattista lääkettä kiiruusti kotimatkaa varten, ja niitä sit kipattiin kurkusta alas ja kotiin päästiin parilla kuolatipalla, vaik ajeltiin ihan reilusti pitkin kiemuraisia hiekkateitä kotiin...

Meinasin muutenkin käyttää näitä homeopaattisia lääkkeitä Pedolla ennemmin ku teollisia valmisteita.. Kun ne kerran autto mun helvetilliseen selkäsärkyyn, jäsenkorjauksen kera, ni kaiketi ne auttaa sit muuhunkin... Ja jotenkin on jääny vähä ikävä olo kaikenmaailman antipipiiteistä sen jälkeen, kun Ritu söi niitä vähä niinku estolääkityksenä kaksi vuotta, ennenku se oli pakko lopettaa niiden rasvapattien takia ja muutenkin täs torpas on annettu milloin mihinkin vaivaan vuosien varrella ihan vaan jokunen kuuri kaikenmaailman lääkettä, et jos vaivoihin löytyy jokin muu hoito, ni kokeilen kyl sitä ensin..

Seuraavaksi onkin sit vuorossa homeopatian hyökkäys rasvapattien kimppuun !! Ei nekään niitä kaiketi kokonaan poista, mut jos ees vähä auttais, ni vois Tanea ja Latea käyttää ihan normaalista taas syksyllä mettässä, ne kun ei toimi ihan toivotulla tavalla, jos patteja on paljon... Mut kaiketi jokaisella koirarodulla on ne omat ongelmansa, ei nää patit oo varmaankaan sieltä pahimmasta päästä, vaikka kiusallisia ovatkin...