Peto kävi tänään sen verran tohtorinnalla, että sai rokotukset. Eka ei tuntunu missään, toinen taisi vähä tirpasta vinkasusta päätellen. Ei kuitee herneitä nenuunsa vetänny, kun tohtorinnan naamaa piti lopuksi viel lipasta... Painoa oli vaa'an mukaan 19,6 kiloa, mut saapi kuulemma muonan määrää lisätä, vähän on edelleen hoikan oloinen. Kävinkin sit hakemassa energiaruuan kaveriksi kana-riisiä ja kokeillaan nyt sitte tätä yhdistelmää...

Kotimatkalla piti töiden takia pyörähtää vanhainkodissa, jonne Petokin pääsi mukaan. Olin jo edellisellä kerralla kysynyt luvan koiran mukaan ottamiselle ja kovin tuntuivat asukkaat ilahtuvan koiran läsnäolosta !!! Peto oli siellä ihan ku kotonaan, asukkaat sai silitellä sitä ja antaa sille vähän nameja, kaikki oli tyytyväisiä, mut tuskin ruvetaan ikinä kaverikoirahommiin, ei taida olla meijän juttu, tää oli nyt vaan tällänen kunhan-nyt-vaan-pyörähdettiin - reissu, kun oli niin loistava tilaisuus..

Oltiin siellä ehkä 15-20 minsaa ja se tuntu just sopivalle ajalle, yhtään pitempään ei olis voinu olla, jäi sellanen olo, et se oli koiralle tosi rankkaa, vaikkei siellä mitään ihmeellistä tapahtunutkaan, ainakin se kävi autossa heti maate, kun sieltä lähdettiin... Ja nyt on pakko muistuttaa, et se istu autossa Rokualle asti ja viel kotiinkin päin Joensuuhun saakka, jonka jälkeen se makas ehkä 100 kilsaa... No, ainakin luulis nukkuvan ens yön =D

Sunnuntaina onkin sit seuraava koitos edessä, kun lähetään Sannan & Mustin kera kehä kolmosen tietämille raunioradalle kattelemaan vähän sitä touhua... Kuvia siitä ens viikolla...