Vihdoinkin, reilut kolmekymppisenä, alan ymmärtämään himoliikkujia.. "Endorfiinihumala" on kuulkaas jumalainen olotila !!! Ja se on vähän silleen, et jos ei rasitu pää, niin sitte rasittuu kroppa ja tollanen reilun kahdeksan kilsan reipas juoksulenkki tekee sen ihan kivasti, varsinkin kolmena peräkkäisenä päivänä, huomenna tulee se neljäs =D

Just tällä hetkellä vaan tuntuu, et mikään ei riitä.. Välillä saa elämästään hankalaa, jos etsii haasteita ja kun siihen viel yhdistetään se mun sisällä asuva pieni työnarkomaani, niin taas on soppa valmis. On vaan ikävä niitä kymmenen tunnin nopeatempoisia työpäiviä, kun tiesi töiden jälkeen tehneensäkin jotain...

Mut onneksi ihmisellä saa ja pitää olla unelmia; mäkin tiedän kyllä ihan tasan tarkkaan mitä, missä ja kenen kanssa haluaisin töitä tehdä, sitä en vaan tule ikinä saamaan... Mutta niinkuin sanoin, haaveitahan saa olla, kunhan muistaa realiteetit =D

Ehkä mäkin sen paikkani vielä joskus, jostain löydän...

 

Timo ja Juha olivat käyneet tänäänkin lammella luistelemassa. Toivottavasti jää olisi kuosissa vielä joulunakin, sit olis aikaa... Et Lahden jengi, varustautukaa ainakin henkisesti luisteluretkeen.. Se onkin viel kokeilematta !!!