Timon kotiuduttua pupujussijahdista lähdin Pedon kans lenkille ja kuin ollakkaan, saatiinkin lenkkiseuraa. Immeinen oli meille jo tulossa, mut auto jäi tienposkeen parkkiin ja hipsittiin kylä ympäri koirien kanssa..

Lenkin päätteeksi olikin sitte hyvä kaivaa suklaat pöytään ja jatkaa juoruilua. Ja nyt täytyy sanoa, et enpä ole pitkään aikaan nauranut niin makeasti ku tänään.. No, tän immeisen kanssa ollaan kyllä aina puhuttu asiasta kun asiasta ihan suoraan selvällä suomenkielellä, välillä aika ronskeistakin jutuista, siis se on ollu sellaista et kainompi ihminen saattaisi poistua seurasta =D Ette te kyllä tästä mitään ymmärrä kuitenkaan, mut ihan pakko laittaa pari repliikkiä (vaikkei ihan sanatarkasti enään muista), voin sit ainakin ite naureskella niille...

Minä: -No mikäs siinä ihmisessä oikein sitte mättää ??

-Siinä on sellainen viivottimella mitattava virhe... (täs kohtaa nauroin eka kerran aika makeesti)

(seuraava räjäytti sitte potin...)

Minä: -No, kaupastahan saa ihan just sellasen ku haluaa, mutta...

-Nii, ei niihin oikein sellasta suhdetta saa luotua...

Okei, mä tiedän et tää nyt on taas näitä, mut pääasia että nauratti ja naurattaa vieläkin.. Tilannekomiikka on vedonnu muhun aina ja syystä tai  toisesta en nyt voi koko keskustelua tänne laittaa =D

Vähän väsyttää, kun tänään ei ole voinu enään nukkua päiväunia.. Arki tulee siis jälleen, mut onpahan vaan mukavaa lähtee aamusella töiden pariin...