Näin ne kelit vaan vaihtelee, eilen lähellä nollaa, tänään pakkasta 15 astetta..

No, kuitenkin on aika omenainen olo.. Timo vei lapset aamulla kouluun ja päiväkotiin (joo, näin huonoja vanhempia myö ain joskus ollaan, myö kotona ja pojat hoidossa, mut siihen on omat syynsä..). Niin harvoin kuitenkin ollaan ihan kahdestaan, et silloin siitä ajasta on otettava kaikki ilo irti

Aamupäivä meni vaan ollessa, kunnes mä sain kuningasajatuksen; mennään kelkkailemaan. Viime talvenakin päästiin just tasan yhden kerran kahdestaan, Timo kyl ajelee poikien kans, mut se on vähän erijuttu kahestaan ilman lapsia..

Aikana ennen poikia ajeltiin paljonkin, välillä käytiin aika kaukanakin, kivaa oli, vaikka pari ekaa talvea menikin sellasen värkin kanssa, jolta ensin kyseltiin, et haluuko se lähteä vai ei, vasta sen jälkeen puettiin päälle. Nykyinen versiokin on ollu talossa jo melkein kymmenen vuotta, mut tää on ainakin aina lähdössä =D Tänään ei käyty kaukana, kun ojissa ei ole lunta, eikä järvistä uskalla vielä ajaa yli, ajeltiin ihan vaan oman kylän alueella, mut pääasia et jossain.

Vaikkei lunta paljoa vielä missään ole, eikä päässy ajamaan kovaa järvien jäille eikä ollu edes kypäräpuhelimia niin täytyy sanoa olipahan vaan kiva reissu.. Lumia ja kunnon pakkasia odotellen.. Ehkä tänätalvena tulee se viikonloppu, et meillä on lastenhoitaja ja myö päästään lähtemään isommalla porukalla jonnekkin riittävän kauas.. Vaikkakin tuollaisella pitkätelaisella perhekelkalla ajelu isommilla reiteillä on aika mielenkiintoista, mut pääasiahan on se lähteminen

Sääli kun kuvat ei kerro koko totuutta, maisemat oli aika hienoja =D

Vaikka just nyt on ihan tämän näköinen olo, niin...

Kohta vielä kuitenkin lenkkivaatteet päälle ja lenkille.. Eiköhän saunan päälle sit jo uni tule, aamulla arki iskee taas, kun se perinjuurin ystävällinen känny herättää jälleen töihin...