Vähän joka lähtöön.

Ensin niiden pilkkikisojen palkintojenjaosta. Jäälle en ehtinyt, kun leivoin pullaa ja keittelin kahvia pilkkijöille...

 

Sitten niiltä eilisiltä synttäreiltä. Ne järjestettiin siis paikallisen teinisirkuksen tiloissa. Ensin oli immeinen esitellyt mitä kaikkea siellä voi tehdä ja sitten oli tila vapaa... Trampoliini taisi olla, ainakin meidän poikien mielestä, se suosituin. Minäkin kokeilin nuoralla kävelyä, trapetsia, trampoliinia yms. Ei niin helppoa kuin miltä se näyttää...

Osan synttäriajasta käytin tehokkaasti shoppaillen. Tosin tällä kertaa kummipojan lahjaa etsien. Ja koska Lennihän ei vielä itse oikein ymmärrä lahjojen päälle, annoin periksi ja ostettiin tylsiä vaatteita, kun ne kerran toiveena oli. Tiesittekö että kaupoissa tällä hetkellä olevat vauvanvaatteet on ihan JÄRKYTTÄVIÄ !!!! Onhan siellä toki ihan sellaisia tavallisiakin, mutta pääosin tarjonta on tyyliä uusretro, joka MUN mielestä on aika kaameeta... Onneksi omat on jo noin isoja, ei tarvi kissojen ja koirien kans etsiä ns. tavallisen näköisiä vaatteita. Kaupoissa oli paljonkin just sen näköisiä pukimia, joita en ikinä, enkä milloinkaan olisi laittanut poikien päälle, mut makunsa kullakin...

Eilinen päivä huipentui vielä anopin ruokapatojen ääressä. Ei suostunu anoppi tulemaan meille kokiksi pääsiäisen tietämillä vaikka kuin houkuteltiin ;) Ehkä ihan hyvä niin, olis ehkä saattanu joutua lenkille ainakin kolme kertaa päivässä... Miksi se toisen tekemä on ihan törkeen hyvää ?!?

 

Sit tähän päivään. Aamulla käytiin virpomassa ihan vaan nää meidän lähinaapurit. Munia tuli just sen verran, et niitä suklaita syödään varmaan viel juhannuksenakin, ainakin jos aikuiset ei auta talkoissa...

Kun munat oli avattu ja sisälmykset ihmetelty, lähdettiin viikonlopun toisille "synttäreille" eli kummipojan 6 kk kekkereille.

Matka alko suhteellisen lupaavasti, kun autosta puhkesi rengas Kouvolan Tykkimäen kohdalla. No, onneksi Timo oli mukana, mulla olisi hetkellisesti saattanu mennä sormi suuhun, ainakin sen jälkeen, kun todettiin, et vararengas on ihan kökkökamaa... No, sillä pääsi kuitenkin Kouvolan keskustaan huoltikselle, jossa Timo sai käyttää korjaushallin tykötarpeita ja korjata sen hajonneen version. Se takas auton alle ja matka jatku. Onneksi se rengas hajosi tänään, huomenna olisi saattanu tulla iso itku, jos se olis tyhjentyny esim. pehmeällä hiekkatiellä.. Olisi renkaan vaihtaminen niissä olosuhteissa saattanut olla suhteellisen mielenkiintoista.

Lahteen asti päästiin ja päivä menikin siellä sitten ihan kivasti. Wii Fit (vai mikä se nyt oli) oli hyvin suosittu ja ihan sivukommenttina voin kertoa, että sekään ei ole ihan helppoa ;) Testattiin mäkihyppy, golf, pujottelu, hölkkä yms. Timo tais pärjätä kaikkein parhaiten, sillä kun on tota malttia olla hötkyilemättä...

Juha testaa mäkihyppyä

Lennistä oli tullu iso, ei oo enään ihan vauva vauva. Mut on kummipoika vaan niin ihana ja suloinen, vai mitä mieltä ootte ???

Olishan tuota katsellu pitempäänkin, sääli kun on tätä välimatkaa ihan riittävän reilusti. Mut on se vaan niin hassua, että vaikkei noita ihan pieniä ihmisiä näe tai heidän kanssaan ihan kauhean usein touhua, kroppa muistaa kuitenkin. Vaipanvaihdot, pukemiset, syöttäminen, yhdellä kädellä syöminen yms. sujuu loistavasti. Kaiketi sitä on sitten kahden oman kanssa tehnyt aikanaan ihan riittävästi tai sit noi jutut on niitä, mitä ei vaan unohda, vähän ku pyörällä ajaminen... Olis kyl voinu lutistaa toisen lyttyyn, oli niin ihana =)

No, kotimatkalla napattiin vielä pitsat Kouvolasta ja takas kotiin. Olipahan viikonloppu, huomenna töihin rentoutumaan ;)