Jep, siis kuitenkin ihan sielun ja ruumiin voimissa. Tosin nippanappa, mut kuitenkin...

Totesin perjantaina, että kaksi vuorokautta on se maksimi, minkä itsensä voi pitää pystyssä Edin voimalla, sit tipahtaa. Kävin vielä perjantaina töiden jälkeen ihan kirkolla kaupassa, tulin kotiin ja siihen hyyty. Uskoo ken haluaa, mut menin nukkumaan jo ennen yhdeksää, kun yksinkertaisesti vaan tuntu, että kroppa ei enään jaksa ja aivotkin tuntu olevan aika äärirajoilla ;-) No, lauantaiaamuna heräsin sit ilman kelloa ja kas kun ei väsyttäny tippaakaan.

Onkohan se nyt sitten se olotila, mikä muille on ihan normaalia ??? Kun käy illalla ajoissa maate, niin ei aamulla väsytä... Jotenkin tuntu aika vieraalta, kaiketi siihen ainaiseen väsymykseenkin tottuu.

Lasten synttärit meni eilen ihan rauhallisesti; uintia, saunomista, syömistä, uintia ja saunomista, noin niinku lyhyesti. Suurinpiirtein kaikilla tuntu olevan kivaa, sehän se on pääasia. Ja tänäänkin vieraita tuli ja meni ihan tasaisesti. Kaikkien kanssa jäi aikaa jutella.

Eilen käytiin naisporukalla Kotkassa Meripäivillä. Käveltiin ja katseltiin ihmisiä, pari ostostakin tuli tehtyä. Se vaan jäi mieleen, että mun mielestä ihan liian myöhään siellä oli vielä ihmisillä lapsia mukana, ihan pieniäkin. Sen verran siellä on kuitenkin niitä vähän liian paljon ilolientä ottaneita, että omani toisin sieltä pois viimeistään tossa seitsemän maissa, mut jokainen tyylillään... Jäi vaan vähän surullinen mieli, kun lapsi kiukuttelee väsyneenä äidilleen ja toinen vaan huutaa ja moittii lastaan; olisi vienyt kotiin nukkumaan, kello oli kuitenkin jo paljon päälle kymmenen...

Ihmisiä siellä oli paljon, keli oli niin loistava. Jotenkin siellä on ihan kiva käydä kattelemassa kojuja ja ihmisiä, ilman kiirettä. kotiin on kuitenkin ihan tulla aina takaisin; herran hiljaisuuteen ja rauhaan =D

 

Jaahas, vielä muutama kuva ja sitten valmistautumaan huomiseen työpäivään. Huomenna tietää mitä tekee, kun kotiutuu; äiti siivos torpan lattiasta kattoon perjantaina, mut mites luulette: näkyykö se enään missään ???

 

 

Ja taas kerran se niin ällöttävän suloinen kummipoika...

 

 

Mukavaa viikkoa

 ja

Hyvää Yötä