sen verran, että Rina sekä Repa ovatten tehneet jo tuttavuutta hirvien kanssa. Kumpikaan ei haukkunut tuntitolkkua, muutaman minuutin, mut kuitenkin. Eiköhän niistä ihan kelvollisia koiruuksia tule.

Molemmat pysyvät ihan suht hyvin pihapiirissä, Pedon kanssa ja vain toinen kerrallaan, mut kuitee.. Peto perhana otti ja katos ensimmäisen kerran elämässään Rinan kans teille tietämättömille tässä jokunen päivä sitten ja sen jälkeen "pikkukoirien", varsinkin Rinan, ulkoilua on valvottu aika tiukasti. Kun eihän mun fiksu muruttiporotti nyt yksinään mihinkään lähde ;-) Ei ne kaukana ollu, mut kuitee niin pitkällä, etteivät ihan heti tulleet huudosta kotiin. Timon piti ihan käydä mettätiellä ajelemassa ja auton perässä tulivat sit ihan kiltisti takaisin.

Rinasta on tullut ihan mahdoton veden kanssa. Se ui ja polskii ihan omaksi ilokseen kaikki mahdolliset kuralätäköt ja ojat mitä eteen tulee. Ja on sen jälkeen just sen näköinen, ettei sisälle ole mitään asiaa... Repa ei veteen mene, eikä kyllä kukaan muukaan meijän koirista, ainakaan ihan vapaaehtoisesti. Peto menee sen verran et mahakarvat kastuu. Toisaalta ihan hyvä, että koira ei vettä pelkää, mut onhan siinä omat vaaransa, heikkojen jäiden aikaan varsinkin.

Molemmista on tullut jo isoja, taitaavat olla kumpikin jo Pedon kokoisia. Että ei meillä ole enään mitään pentuja, ainakaan kooltaan. Hirvittävän kilttejä kumpikin ja kaikin puolin mukavia otuksia, leppoisia.

Tane ja Latekin on mettässä pyörähtäneet; Tane tuli ihan suosiolla yöksi kotiin, Late ei. Se viihtyi niin hyvin, että olipa sitten kerrasta taas ihan kellon ympäri, kaiketi sillä oli mukavat hirvet kavereina.

Että kyllä se vanhakin vielä jaksaa =)