Menee nyt vähä Bruno & Carlos painotteiseksi, mut niiden ympärillä tää nyt hetken pyörii, ainakin mun elämä ja hyvin vahvasti.

Yö meni rauhallisesti, mitä nyt Bruno herätti ku Timo lähti töihin. Kaikenkaikiaan Bruno tuntuu reagoivan jostain syystä aika vahvasti miehiin; Timoa pitää haukkua ja murista edelleen ja tänään kun kävin Been kans hakemas pojat koululta, sai koulun miespuoleinen rehtorikin osakseen suuret haukut... Naisia sen sijaan ei tarvitse huomioida mitenkään sen kummemmin... Henkimaailman vekotin.

Been kans vähä tokoa kokeiltiin, mut ihan vähän vaan kun en ole sen oma ihminen. Lelun perässä oli kiva pomppia, tuntuis olevan ihan jees palkka.

Ceelle aloitin tänään lämpöhoidon kinttuun kaurapussilla, venytykset ja hieromiset siihen päälle. Ihan varovaisesti saikin venyttää, mut ei tuntunut olevan ihan maailman mukavinta hommaa. Mut siitä se lähtee, pikkuhiljaa. Kuitenkin tyyppi varaa leikatulle kintulle ulkoillessa jo ihan hyvin, hetkittäin menee jo sen suuremmin ontumatta, mut kävellään todellakin ihan toooosi hitaasti. Ja pari kertaa nosti jo kinttuaan merkatakseen ja varasi painon leikatulle jalalle.

 Saas nähä kuin huomenna käy, kun kipulääkkeet puolitetaan...

Tötsä saa olla nyt kuitee yötä päivää ulkoiluja lukuuottamatta päässä, kun haavan reuna näytti parin sentin matkalta olevan auki. Pahus !!! En tiedä onko päässy jossain rakosessa sitä nuolasemaan vai onko se kolahtanut jonneen. Riskejä en tässä asiassa kuiteen ota, joten sanon vaan että voi, voi ja annan tötterön olla paikallaan. Piste.

Tänään ei mitään sellaisia uusia ja mukavia temppuja mistä oma ihminen repisi pelihousut, suihkuun ei tosin tarvinut mennä tänäänkään yksin =D

Tuntuu et pojat soputuu landella lomailuun, Ceekään ei enään suuremmin kiroile kurjuuttaan. Tyytynyt kaiketi kohtaloonsa.

 

Iltasella pakattiin sit harmaat toiseen autoon, jämptit toiseen. Mustat oli sisällä häkeissä. Eli valtakunnassa hiljaisuus ja rauha.

Näin toimittiin, koska Pedolle tuli vieras; Usva tuli moikkaamaan sulhastaan.

Pariskunnalla oli täysi rauha tarhassa tehdä mitä huvittaa, ja vaikka hyvin lähelle pääsivätkin, niin ei vielä tänään kuitenkaan. Ei ollu vielä tärppipäivä, huomenna uudestaan. Peto kuitee liehkasi Usvaa ihan kympillä ja kolme kertaa hyppäsi selkäänkin, mut vielä liukeni nainen alta. Herrasmiehenä Peto jätti toisen rauhaan, totesi kaiketi ettei ihan vielä. Raiskauksiin ei tässä talossa ryhdytä ihan helposti, joten katsotaan mitä huominen tuo tullessaan =)

Jere kysyi et "meneekö Peto ja Usva nyt naimiaisiin?". Kai se sitten sitä on; naimiaisiin...

Vähä jännittää, mut ainakin tyyppi tietää mitä siltä odotetaan. Ja jos ei olisi itse ymmärtänyt ni sit ois mun puolesta saanutkin olla jatkamatta sukuaan ;-)

 

Huomenna on paikallisella koululla kylän Talent-show, lasten näytelmäkerhon esitys. Sitä mielenkiinnolla odottaen ;-)