Tänään sit Jerekin löysi rajansa; kieltäydyin olemasta paskiainen...

Joo, poika on kohta vasta seittemän, mut luonnetta löytyy ja hyvä niin. Tän päiväisen purkauksen aiheutti niinkin vakava asia kuin haalarin pukeminen. Metrinmittainen sai vaatteet lentoon ja paiskoi niitä ihan sydämensä kyllyydestä samalla raivoten ja suoltaen sanallisesta arkustaan mitä ihmeellisempiä solvauksia, mut haalarin laittoi päälle.

...Kun hänhän on siis iso poika, eikä ymmärrä miksi (mutaisella ja märällä) kotipihalla ja joskus myös eskarissa joutuu pitämään ulkohaalaria takin ja housujen sijaan...

Rajat on nyt tän asian suhteen kuitenkin olemassa; voin olla aika paljon ihan mitä tahansa, mut paskiaiseksi en suostu ;-). Ehkä tää nyt tuli myös Jerelle selväksi...

Muuten ihan jees päivä, pihkamaitoa paistettu uunijuustoksi ja syöty sitä(kin), hyvää oli.. Oltu vaan, pojat sai yhen pesispallon savupiippuun, tosin navetan vanhaan mut kuitee ja joku lukenut tollaset puolitoista kirjaa. Mukavan rauhallinen vapaapäivä.

Toisin kuin huominen. Jollain soi kello ennen kuutta ja kymmenen maissa ollaan jo Ypäjällä. Siel en oo koskaan käyny, vaikka konien kans on tullu puljattu enemmän ja vähemmän sen viimeset 25 vuotta, kiva lähteä kattomaan mimmonen paikka se on. Onneksi paikallinen heppaseura järjestää kaikkea kivaa =)

 

Ei muuta ku mukavaa viikonloppua, meillä se on sitä ihan taatusti !!!