Pojilla alkoi sitten piiiiitkä loma, mikä tarkoittaa että nukutaan aamulla pitkään ja valvotaan illalla vähän myöhempään kun kouluaamuina. Ja mikäs siinä, Suomen suvi on aina kaunis..

Juhan todistus oli täynnä hyvää ja kiitettävää; ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Oli varmasti ihan kohdillaan. Ensi syksynä sitten kolmannelle luokalle ja jouluna todistuksesta löytyykin jo numeroita.

En tiedä olenko sitten ollut tarpeeksi kiireinen ja/tai väsy nyt töiden kanssa, mut kertaakaan ei ole tullut yhtään haikeusfiilistä, vaikka Jere lopetti eskarin ja samalla myös päiväkotijutut jäi historiaan meidän torpan kohdalla ja vaikka Juha siirtyy toisen open huostaan aina vaan isompana poikana. Yhtään nenäliinaa ei ole tarvinut, vai onko se vaan jo rutiinia johon Juhan kanssa on tottunut? Eikö toisen kanssa enään vaan "viitsi" vetistellä? Vai kolahtaako taas kerran vähän viiveellä?

No, katotaan mikä on fiilis elokuussa kun saattaa Jeren ensimmäisen kerran kouluun =D Sit voipi kolahtaa tajuntaan että ne on molemmat jo aika isoja... Helpommalla pääsee kun ei mieti.

Onneksi Juhan uusi ope on silleen vähän tuttu ja Jeren tuleva ope on tullut tutuksi tässä Juhan kahdessa ensimmäisessä vuodessa, on helpompi laittaa pojat koulutielle loman jälkeen, kun tietää että mukavat aikuiset odottaa molempia. Ja kun tiedän, että näiden kahden open kanssa hommat sujuu hyvin ja on vaan jotenkin helpompi kysellä koulukuulumisia tutuilta, mukavilta ihmisiltä.

 

Pedolle vetäsin eilen todistusten jaon jälkeen vielä aamukasteiseen metsään sellasen lyhyehkön ja helpohkon jäljen, höystettynä muutamalla makkarapalalla, jotka oli lähinnä jarruna ettei vauhti ylitä sallittuja rajoja. Meni sitten läpi ihan leikiten =). Tuntu et peto katto mua tyyliin "etkö parempaan muka pysty", pilkkaa ihan selkeesti mua, perkuleen piskitti =D

Seuraava sitten vähän virtaviivaisempi ja lisätään pituutta.

Tänään oli vuorossa alkuharjoitusta esineiden ilmaisun opetteluun. Pihatien poskeen makkarakiulu ja päälle esine. Koira fleksiin ja katotaan mitä tapahtuu; molemmat merkkasi ja kehujen saattelemana söi makkarat, hyvä.

Ja tää on nyt sitten se kohta kun varsinkin Mustin ja myös muiden äffäläisten immeiset on ihan hiljaa eikä naura yhtään. Mä tiedän että työ ootte harjoitellu näitä jo tyyliin kaksi vuotta sitten, mut mulla onkin vähän pidemmät piuhat ku teillä muilla Piuhat, jotka toki menee perille, mut niinku sanottu, vähän viiveellä =D, parempi myöhään kun ei milloinkaan...

Pääasia kunhan on kivaa, eikä oo touhu liian vakavaa. Ainakin Peto tuntuu tykkäävän, tai sille se ainakin näyttää kun se näkee valjaat ja liinan, muuttuu koko otus ihan toiseksi ja sen takia metsässä onkin niin kivaa. Kun näkee että koira tekee työtään siihen keskittyen ja siitä nauttien..

 

 

Mut joo, oikein hauskaa viikkoa kaikille !!!

Meillä se menee lähinnä töiden parissa, pojilla todennäköisesti saunassa istuen ja uiden. Molemmilla pikku-ukoilla kun tuntuu olevan täysin puutteellinen kylmänsietokyky; sinne ne molskahti tänään molemmat uima-altaaseen, joka on täytetty siis kymmenellä kuutiolla hyytävän kylmää kaivovettä... No, pääasia että lomalaisilla on mukavaa =D