Keskitysleiri vai tavallinen koti ?!? Siinä vasta pohdittavaa...

Päivällä tuli akuutti tarve ajaa auto Haminaan; poppamiehet nimittäin sai pelastettua vanhan koneen kuvat ja katsoin parhaaksi hakea levyt heti kotiin.. Melkoisia velhoja, aikaa oli mennyt tunti !!! Nyt on hyvä olla, ei ota päähän enään sekään =)

Penneliä en halunnut ottaa päivän kuuminpana hetkenä autoilemaan ja mihinkäs sen olisi laittanut kun piti kaupoissakin rampata ? Kassiin haukkumaan ? Ei. Sai jäädä kotiin. Suoritin tarhassa pientä hajasijoittelua ja jätin pitkällisen pohdinnan jälkeen Mörön Pedon ja Rinan kanssa, oletusarvona se että näin toimien kanahaukat tms. ei rohkene hyökkätä mun pienen ystäväni kimppuun. Ja kun ystävällinen immeinen lupasi vielä käydä kattomassa tilanteen, niin lähettiin Jeren kanssa rauhallisella mielellä.

Hyvin oli menny tai ainakin hengissä oli kun kotiuduttiin.

Kotiuduttiin ja tultiin melkein heti sen jälkeen Jeren kanssa siihen tulokseen, että meillä on tylsää (Juha on pesisleirillä lauantaihin saakka ja Timo töissä), joten eihän siinä sitten mitään muuta kuin kamat kasaan, koira x 2 autoon ja takas baanalle.

Olin luvannut dinohullulle Jerelle käynnin Lappeenrannassa, jossa hiekkalinnan aihe on tänä kesänä dinosaurukset. Eli sinne siis, jotain ekstraa pienemmällekin. Matkustus sujui hyvin, perillä oli vähän haastavampaa, ei siitä sen enempää... Kaksi koiraa ja Jere on lopputuloksena fiasko, jollei mukana ole roppakaupalla huumoria =D Ja kyllä tästäkin taas selvittiin.

Veistokset oli upeita !! Ja kun miettii että ne on tehty hiekasta.. Oishan noita yksityiskohtia kattellu pidempääkin, mut pienimmän ehdoillahan sitä on liikuttava. Eikä järkkärillä kuvaaminen pentu sylissä ole niitä kaikkein helpoimpia hommia =D

 

Mut eipä paljon ole ajalla eikä paikalla merkitystä Mörölle, kun väsyttää niin sitten nukutaan =). Ei tuo paljon korviaan lotkauttanut suuntaan eikä toiseen, vaikka hulinaa olikin.

 

Kuvattavaa kauniissa Lappeenrannassa olisi paljonkin, ehkä joku toinen kerta sitten. Ilman koiria. Ja lapsia... Ja vähän jäi kaivelemaan hampaan koloon sekin, kun satama oli niin täynnä ihmisiä ettei löydetty parkkipaikkaa mistään. Olisi ollut kiva käydä kävelemässä ja kattelemassa ihmisiä ja maisemia. No, ehkä se idea ei tänään olisi antanut sitä parastaan ;-)

 

Ennen kotiinpaluuta käytiin vielä kyläilemässä talossa josta löytyy niin koiria kun lapsiakin. Isot koirat ei aiheuttaneet nekään mitään halvausta eikä psyykkeen romahtamista ja lapsiinhan tuo karvapallero on jo niin tottunut ettei niiden kohdalla karvakaan värähdä, kiltisti voi hetken olla pienen ihmisen sylissä ja silitettävänä..

Sen verran uudet tuttavuudet ja masun täyttänyt ruoka kuitenkin pientä uuvutti, että nukkui koko kotimatkan. Ja nukkui missä ??? No tietenkin Tupperin kylmälaukussa joka nyt mukana oli syystä ja toisesta. Ja isoilla kylmäkalleilla varustettuna. Sattui olemaan laukku auki, kun koirat autoon laitoin ja sieltä tuo pieni itse etsi itselleen sopivan viileän paikan. Ihan itse ja omatoimisesti =)

Kai kaikkien koirat nukkuu kylmälaukussa =D

Jossa voi siis nukkua näin: 

tai näin:

Kotona jaksoi vielä retuuttaa ihka uusia lelujaan (joita joku ihan hurahtanut osti tänään ison läjän), ennenku tipahti uudestaan untenmaille. Voipi olla että ensi yönä nukuttaa jokaista ja makeasti =)

 

Peto teki eilen illalla tampun terävän; kiipesi ylös nukkumaan. Ei kelvannu meidän seura alakerrassa.. Aattelin et josko tuo olisi vailla edes pienen hetken laatuaikaa, joten käytiin pienellä lenkillä ihan kahdestaan.. Katotaan saiko tuo nyt niistettyä herneet nenusta vai onko ne mahdollisesti juuttuneet kuin syvälle !? Pitänee huomata tuota isompaa vielä enemmän kun nyt.

Kummallista, tuntuu et on ihan sama tuoko kotiin uuden koiran vai ihmisen, jos entuudestaan on vanhempi lajikumppani odottamassa. Saapi olla tarkkana että puhevälit säilyy kaikkiin, eikä kukaan heittäydy mustasukkaisuuden mustaan maailmaan.

On tää elämä ja välillä yhtä taiteilua; välillä ihmisten, välillä karvakorvien kanssa =D