Peto vietti tänään jotain ihan omaa nälkäpäivää, en sitten tiedä minkä lienee ambomaan kodittomien koirien hyväksi.. Ruoka ei kelvannut juuri laisinkaan, siis oma ruoka. Kissojen muona kyllä maistui, kun silmä vältti, ja sitten tuli luokkaannus, kun sitä siitä toruin... Ei sen puoleen, tekisi nälkäpäivän vietto ihan hyvää itse kullekkin aina silloin tällöin... Kunhan ei vaan Pedolla lipsahda nälkälakon puolelle, se kun ei pidemmänpäälle oo kauheen terveellistä kelleen...

Nyt saa sitten mun puolesta Pekka Pouta luvata vaikka huomiselle kaksi metriä lunta. Nimittäin eilen aloitettu suururakka jatkui tänään, tosin verkon tällä puolella. Kerättiin Pedon kanssa ainakin keskikokoisen lelukaupan tarjonnan verran poikien leluja ympäri pihaa ja tarttuipa siinä sivussa kesän remontin jäljiltä pari kourallista naulojakin kierrätykseen, niitäkin Peto olisi kaiketi syönyt mieluummin kuin omaa ruokaansa. Onkohan toi mun valitsema penneli-sapuska tosiaan niin pahaa ?!? On se vaan niiiiin ihana kaveri, kun se pitää seuraa koko ajan ja osallistuu kaikkeen tarjolla olevaan. Tänäänkin se tallaili välillä mun kanssa ja välillä pöllytteli kissoja.

Illalla oli sitten ohjelmassa jälleen autoilua. Mulla oli reenien vetovuoro, joten sinne sitten autolla pöräytettiin. Ja tokihan sitä muonaa oli jonnee suolenmutkaan sen verran varastoitu, et yhet oksennukset sai aikaan (päivällä haettiin Juha eskarista muutaman kilsan päästä, ja silloin selvittiin kuolauksella), onneksi ei sen enempää. Tosi reippaasti Petoliini kentällä jaksoi olla, uudet koiratkin se moikkasi kuin vanha tekijä, ja narussakin se istuskeli hienosti (kiitos niille, jotka sitä narun päätä pitivät). Tarkkaan se katseli muiden menoa, ja toivottavasti jotain jäi mieleen, koska vuoden päästä se saa pomppia niitä ihan samoja esteitä. Ja sai se sieltä kavereitakin; ihan lopuksi se sai leikkiä bostoninterrieri Kertun kanssa. Tosin se oli silleen vähä epistä, kun nääs Kerttu hilpo menemään ainakin miljoonaa ja Peto kun ei pääse ehkä ku jotain sataa. Leikkiin osallistui hetkittäin myös pinseri Retu, joka oli tosin kiinnostunut kentän reunojen hajuista ehkäpä hiukan enemmän kuin riekkumisesta. Kotimatka menikin sitten nukkuessa.

Eli:  pahaolo tulee aina mennessä, ei siis pidä Mennä minnekkään, vaan aina Tulla jostain..

Nyt on sitten nähty meidänkin torpassa sekin ihme, että koira tulee ihan vapaaehtoisesti pesuhuoneeseen ja ihan saunaankin asti. Tosin suihkuun Peto ei tahtonut, vaikka kysyin, ja saunastakin se lähti ekojen löylyjen jälkeen, ehkäpä siellä lattiatasossakin iski kuumuus, mutta sinne se vaan perässä tuli.. Harmaathan ei siis tule vapaaehtoisesti kahta metriä lähemmäs pesuhuoneen ovea, pesupäivät on niistä kaiketi painajaisia, mene ja tiedä.. Onpahan jostain syystä tullut mieleen tässä viime aikoina meidän elämä jokunen aika sitten, kun ei yksin olisi päässyt edes vessaan. Peto korvaa nimittäin ihan sujuvasti tollaisen taaperoikäisen pikkukaverin, joka seuraa kuin hai laivaa. Petokin tulisi ihan mielellään siis vessaankin mukaan, paperirulla kaiketi silmissä kiiluen.. aika Ketale..

 Ehkäpä kirjoitan Pedon puolesta Joulupukille ja toivon sille ihan ikiomaksi ison paketin esim. soft emboa..

 

siisti tarha.. olisi kaiketi pitänyt ottaa sellainen Ennen-ja-Nyt kuva... 30.10.-07

 

peto ja mauku, 28.10.-07

 

kleptomaani löytää aina kaikkea tosi maukasta ja ennen kaikkea hänelle tarpeellista tavaraa, 30.10.-07