Eli nyt on tämän syksyn hirvijahdin aloitusviikonloppu pulkassa.

Lupia on tälle syksylle kaikkiaan 16 kappaletta, 8 isoa ja 8 vasaa. Näiden kahden päivän saldona majalla roikkuu kahdeksan hirveä eli puolet kaadettu. 

Timon tavoitteet näille päiville täyttyi myös; nuoriso pääsi kaadolle ja repiä ja retuuttaa hirveä ihan urakalla, molemmille papoille saatiin kaadot; Latelle eilen iso ja Tanelle Timo ampui tänään vasan. Molemmat kaadot hyvistä haukuista...

Eilen illalla käytiin vielä majalla syömässä maksaa eli ei ollenkaan hullumpi viikonloppu =)

Ja kruununa totean vielä, että pohjakunto taitaa olla mulla ihan jees, kun pystyy näköjään tallaamaan suollakin ihan ripeää tahtia, eikä edes hengästytä.. Fiilis suorastaan loistava !!! Eikä edes vaatteet kastunut läpi asti, vaikka metsä kovin märkä olikin; eläköön Sasta (ja gore-tex) ja Nokia, Suomen lahjat hirvimetsälle ;-)

Kuvat otettu edelleen kännykällä kun laiskuus yllättää, eikä viitsi edes pokkaria kantaa mukana... Koira on Tane.

Jep, että sellainen viikonloppu.

Nyt vielä hetken hiljentyminen ja rauhoittuminen. suomeksi sanottuna latautuminen seuraavaan kolmeen vuorokauteen, jotka vietän siis Rinnan ja neljän pojan kanssa Tallinnassa. Ei voi etukäteen sanoa muuta kuin "aamen ja halleluja"...

Tavarat on pakattu ja vaatteet valmiiksi katsottu aamuksi. Vähän jänskättää kuin reissu menee; pojat ei ole käyneet ulkomailla koskaan, varsinkin Jerelle "laiva" on iskän n. 13 metrinen veneen runko, enkä ole yksin tehnyt näin pitkää reissua kertaakaan poikien kanssa. Eikä Juhalla ole sävy sävyyn hattua uuden takin kanssa, enkä mä "saa" laittaa päälle ulkoilupukua, lippistä enkä gore-tex kenkiä, ja ja ja... On mulla ja huolenaiheet =D Pääasia lienee, että mukana on passit ja rahaa, niillä pärjää aika pitkälle.

Ja kunhan päästään hengissä kotiin. Onko muulla loppujen lopuksi yhtään mitään väliä ?!