Eilen oli vähä kiirus päivä jälleen.. Meidän kotitonttu on kaiketi alityöllistetty tai ADHD-yksilö, koskapa se oli hommannut meidän parille kummilapsellekkin joulukalenteritavarat.. Toiset niistä tavaroista sitten toimitettiin eteenpäin eilen, meni ilta kyläillessä..

Ei ollut eilinenkään kuiteen ihan turha päivä, sain meidän "haamusta" ekan kuvan. Olin tossa pari kuukautta sitten ihan varma, et oon sairastunu jonkinlaiseen mielenterveyshäiriöön, kun tuntu ain välillä et pihalla vilahtelee näkökentän laidalla jotain mustaa.. No, ollos huoleton, suht terve pääkoppa taitaa kuiteen olla, koskapa jostain meille oli siunaantunut sellainen ihan musta katinryökäle, ei sen kummenpaa. Nykyään se on jo niin kesy, et tulee rapulle syömään yhtäaikaa omien kanssa, tosin sähisee, jos yrittää kosketusetäisyydelle. Sillä on kyl lyhyt tarina täs talos, jos se ei anna kii et sais madotettua yms. Eikä kukaan oo sitä viel omakseen tunnustanu, vaik oon kyselly ympäri kylää.. Tosi paskaa, kun näitä tääl viel pörrää, vois jokainen pitää huolta ihan vaan omistaan.. ees leikkauttaa... Mut syytönhän tuo otus on kohtaloonsa, joten kaiketi sille muonaa piisaa, toistaiseksi...

Ei vaan mee jakeluun, et mikä ihmeen kyläkattien lomaparatiisi tää torppa oikein on, ku niitä tuntuu siunaantuvan joka syksy. Tai sit mie vaan oon kylän ainut nuija, joka pitää ruuat ulkona kaikkien syötävänä. En sit tiiä, kumpa se on parempi, kyläkatit vai harakat... Ja kun tuo Juha on edelleen allerginen kissoille, niin niitä ei voi sisään ottaa. Ukot rakensi kateille eilen hienon talvimajan, on eristetty ja pohjalla on lämmin peitto. Josko se sit kelpais..

 

Meille oli sit tänä aamuna ilmestyny kalenteri kattoon. Juha kysyi aamulla, et tuokohan se tonttu hänelle tänä vuonna myös sellasen kuvakalenterin, suklainenkin kuulemma kelpaisi !?! Ois sit voinu sanoa pari päivää sitte..