Juhaa on kyllä nyt vähän, tai oikeestaan aika paljonkin, ikävä.

Herrat lähti eilen kohti Ylivieskaa naperoleirille. Siis Juha pelaa pesistä ja Timo on huoltajana mukana. Oma kylä on hyvin edustettuna, kun mukana on kolme aikuista ja neljä poikaa =) Ja tietenkin Haminan muu porukka...

Soiteltu on ja hyvinhän siellä hommat sujuu, on vaan ikävä... Ihan outoa olla Jeren kanssa kahdestaan kotona, kun ei ole tottunut tähän hiljaisuuteen. Jere kun on yksin ollessaan käytännössä katsottuna melko huomaamaton kaveri. Poika tykkää touhuilla omiaan, saattaa esim. leikkiä legoilla ihan hiljaa pari tuntia. Juha taas ei viihdy yksin ollenkaan. Aina pitää olla tekemässä jotain, ja mielellään vielä niin, että aikuisetkin osallistuu. Jere on tässä suhteessa ihan samanlainen ku minäkin, en minäkään kaipaa läheskään aina seuraa, itseasiassa aika harvoin. Viihdyn oikein loistavasti yksin.

No, hetki näin. Pitänee muistella tätä hiljaisuutta ja ikävää sitten ku seuraavan kerran korvat viheltää metelistä ja pojat tappelee ja minä huudan vielä päällimmäisenä pää punaisena erotuomarina...

Varmaan kaikkein paras juttu tässä on se, että mä saan pariksi yöksi vieraan miehen sänkyyn ;-) Tai eihän tuo nyt niin kovin vieras ole, eikä kaiketi vielä niin mieskään, kun ikää on se kuusi vuotta, mut kuitenkin; Jere siis nukkuu meijän sängyssä, on kiva käydä viereen nukkumaan ja herätä pojan kanssa aamulla. Tänäänkin nukuttiin puol 11 saakka =)

Päivä menikin sitten kaupungilla. Ajeltiin Kotkaan kauppoihin. Löydettiin eskari/kouluvaatteita ja Jerelle reppu. Löysimpä minäkin yhden paidan. Siinä mä vaan olen vähän poikkeava, kun toi ostoksilla käynti ei todellakaan ole niitä kaikkein mieluisimpia hommia. Oikeestaan mä vihaan vaatekauppoja, varsinkin silloin, kun pitäisi ostaa jotain, eikä mitään löydä. Silloin se on ihan jees, kun tietää mitä ostaa ja mistä. Onneksi ei tarvi vähään aikaan mennä.

Käytiin vielä elokuvissakin katsomassa Ice Age 3, kun Jere ei ole koskaan elokuvissa käynyt. Nii-i, mä tiedän että poika on jo 6 v., mut meiltä on elokuviin ihan riittävän pitkä matka... Jotenkin jäi vähän sellanen fiilis, et leffa oli musta vielä paljon hauskempi ku Jerestä, tai sitten mun huumorintaju on vaan vähän erilainen, naurattaa vieläkin... Mut onpahan käyty ja viel kaikilla höysteillä maustettuna; poppareita, limppaa ja karkkia =D

Loppuilta meneekin sitten pyykkiä pesten ja legoja kasaten, sikäli kun apua tarvitaan, kun Jere osti jälleen uuden paketin näitä kivoja pieniä muovipalikoita. Tällä kertaa Indiana Jones-sarjaa.. Kattelin kaupoissa legohyllyjä ja totesin, ettei meiltä kovin montaa laatikkoa puutu Indiana Jones-, City-, Power Miners tai Pirates-sarjoista, ikävä kyllä. Jostain syystä niitä on siunaantunut, niin isoja kuin pieniäkin palikoita ihan kiitettävästi. Ja aina pitää saada uusia... Nytkin Jereä polttelee BR-leluissa myytävänä oleva Indiana Jones-paketti jolla on hintaa sitten vaan se melkein 110 ekee. En tiedä, mut voipi olla et se raja menee siinä...

 

Hauskaa lauantai-iltaa kaikille, meillä se on ainakin rauhallinen...

 

P.S Tiesittehän tekin, että ikävä on tunteena jostain sieltä mihin aurinko ei paista ?!? Ois elämä paljon helpompaa, jos se tunne ei kuuluisi valikoimiin ollenkaan...