Joo, otsikko kertookin ihan riittävästi.

Jere täytti tänään kuusi vuotta !!!!!!

Synttäreitä ei nyt tänään juhlittu mitenkään sen kummemmin, viikonloppuna sitten senkin edestä.

 

Sitten siihen hulina osuuteen. No, eilinen oltiin vaan, myönnän, mut tänään se sit alkoi. Töistä kotiin ehkä miljoonaa ja Kuusankoskelle katsomaan Juhan pesispeliä. Ja hain samalla vaihteeksi mun äidin vahtimaan poikia, että myö päästään töihin. Ja ehkä sit käytiin parissa kaupassakin, ihan vaan pikaisesti ja ihan vaan kun oli ihan Pakko mennä.

 Peliä oli ihan kiva seurata, vaikka olisi hetkittäin niin tehny mieli venytellä äänijänteitä eli huutaa siis kurkku suorana ohjeita, ihan ku niistä säänöistä mitään ymmärtäisin =)

Oli poika aika ollakseen, kun pääsi lukkariksi...

Kotimatkalla käytiin ehkä sit nauttimassa hyvää ja ennenkaikkea terveellistä Hesen iltapalaa matkan varrella olevassa ABC-myymälässä viiden lapsen ja neljän aikuisen kokoonpanolla.. Meidät huomasi ihan taatusti ihan jokainen siellä silloin ollut, tai ainakin kuuli..

Huomenna tulee Lahdesta se isompi kummipoika siskonsa ja äitinsä kanssa yökylään. Ukkokööri menee kalaan ja myö lähtään likkaporukalla heppanskitallille. Mummo vetää sen aikaa jo todennäköisesti hyvin syvään henkeä =D Ja joutuu ehkä korkkaamaan serkkulikan kanssa illalla skumppapullon ja joko parantamaan maailmaa tai katsomaan meidän klassikon Dirty Dancing-leffan... Hyö ovatten toivottavasti meillä torstai-iltaan saakka.

Sitten perjantaina tuleekin se toinen Lahden jengi, Urbaanit. Ja oli ehkäpä pieni ajatuksen tynkä olemassa että oltais käyty joko lasten kanssa tai ilman Kotkan Meripäivillä, ei pysty ihan vielä tietämään.

Lauantaina onkin sitten ensin Jeren kaverisynttärit ja vähän myöhemmin Juhan omat. Onneksi äiti lupasi ihan vapaaehtoisesti ensin raivata ja sit viel siivota tän torpan. Jos joku nyt näkis tän, niin eipähän tulisi enään sen jälkeen sekään ihminen jeesustelemaan, et kuinka jaksat pitää kodin niin siistinä. Onneksi ette näe; totaalinen hävityksen kauhistus, ydinpommin jäljiltä.. Ja ensimmäisen kerran nautin toisen tekemästä poikien synttäreillä, kun käytän Urbaanin ammattitaitoa ihan surutta hyväksi.. Makso mitä makso.. Ajatuskin saa hymyilemään, ettei tarvi tehdä juuri mitään, että voi mennä vaan ottamaan toisen tekemää.

Ja saatoin ehkä heittää henkistä volttia, kun Juha ehdotti tässä päivänä eräänä, et "äiti, voistaisko pitää tänä vuonna sellaset synttärit et ei ois niinku mitään ohjelmaa?". Hyvinkin pitkällisen (n. sadasosa sekunnin) harkitsemisen jälkeen myönnyin nippanappa, vielä on hyvin selvästi muistissa viimevuotiset kummitussynttärit ja se kuinka paljon niiden kanssa meni aikaa. Nyt sitä aikaa ei vaan yksinkertaisesti ole. Eikä hermoja.

Sunnuntaina tuleekin sit kummit yms., siis mummon ja Urbaanien lisäksi. Et jos mä tänne jaksan kirjoittaa jotain, ihan mitä tahansa, vielä pyhäiltana, niin niihin kirjoituksiin voi sitten suhtautua suurella varauksella; en ole ehkä ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

Kun pitäisi nimittäin käydä vielä päivät töissäkin. Ja ihme ja kumma, nyt rupee tuntumaan sille, et kroppakin rupee jo vinkumaan vähän enemmän unta ku sen viisi tuntia per yö, mikä on ollu siis viime aikoina keskiarvo...

No, en valita. Suomen suvi on lyhyt ja siitä otetaan sit kaikki irti. Syksyllä tulee arki ja sitten on arkenakin vapaapäiviä. Sit on aikaa nukkua univelat pois ja lepuuttaa päätä ;-)

Joskus tää on vaan niin tätä. Välillä on monta viikkoa, ettei ole mitään tekemistä ja sit tulee just näitä viikkoja kun vuorokauden tunnit ei tahdo piisata ei sit mitenkään.

Joo, mut nyt rupee tuntumaan et taju pakenee hetikohta tuotapikaa. Eväiden tekoa vielä ja sitten;

Hyvää Yötä

 

P.S Kaikun immeiset, miksiköhän mä odotan, odotan, odotan ja vielä kerran odotan päivityksiä teidän blogiin ??? Mulle se teidän urbaani cityelämä olisi vähän erilaista ;-)