Lasten kanssa kaikki hyvin. Kukaan ei kiukuttele, ei huuda eikä ole pahalla tuulella. On hyvä olla. Ovat aika ihania lapsia =)

Rakensivat puujuttuja ulkorakennuksessa, hartaudella ja monena päivänä. Kaiken tekivät ihan kahdestaan, apua ei tarvinut... Tänään oli sitten myyjäiset ja pitihän sitä ostaa, mummo maksoi tosin reilusti yli markkinahinnan, kannatuksen vuoksi ;-)

Minä olen muitakin poikien tuotoksia ostanut itselleni, milloin tuote on maksanut viisi senttiä, milloin vähän enemmän. Kuitenkin sellaisia juttuja mitä olen itselleni halunnut, niin että ne säilyvät ihan varmasti tallessa... Niinkuin nyt esimerkiksi se Juhan tekemä huovutettu pieni hiiri. Oli aika soma.

Vaikka Juha kielsikin laittamasta kuvaa blogiin, en voi vastustaa kiusausta, nää on aika liikuttavia;

1254775313_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jere ei tehnyt eläimiä vaan jotain omia sotajuttuja tms., pitänee seuraavalla kauppareissulla muistaa hakea kaupasta pienen pieniä nauloja lisää... Kohta meillä on sitten varmaan kasarmialueen sisällä oleva kotieläinpiha...

1254775304_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Muutenkin meillä oli tänään poikien kanssa syvällinen keskustelu aiheesta jos toisestakin. Yhdessä tuumin päätin ihan omavaltaisesti pistää Sub juniorin sun muut lastenkanavat kanikonttoriin jemmaamalla digiboksissa asuneen kortin. En todellakaan siksi, että olisivat käyttäytyneet huonosti, en. Ihan vaan siksi, että elämässä on oltava jotain muutakin kuin telkkari, kuten nyt esimerkiksi noiden puujuttujen rakentelu tai leikkiminen.

Voin olla tylsä äiti, mutta elämä on. Ei voi mitään.

Ja tiettyjen ehtojen täyttyessä kortin saa hetkeksi tunkea vekottimeen, enhän minä kohtuuton toki ole. Nyt vaan jotain muutakin sisältöä elämään...

 

 

Kaikin puolin niin rauhallinen olo, elämä hetken levollista. Repun painona olleita kiviä nosteltu sieltä pois, kun tuntui ettei niitä jaksa enään kantaa. Kuitenkin jokaista kiveä katsellen ja ajatellen, kun ei niitä voi unohtaa. Ne on olleet olemassa aina. Ne voi vain ottaa repusta pois ja olla kiitollinen kevyemmästä taakasta.

Isoja on kivet ja raskas on ollut reppu, mutta onneksi olen nyt tullut niin isoksi ja vahvaksi, että jaksan niitäkin kiviä siirrellä..

Nyt kevyemmällä repulla kohti huomista päivää;

 

Hyvää yötä