Alkoikin niin hyvin; Bruno löytyi aamulla nukkumasta mun jalkataipeessa. Ei taas hetkeen unohdu se tunne, kun aamulla vielä unen ja valveen rajamailla käsi etsii lämpöä ja jää siihen. Silittäen, hyväillen. Ilman kiirettä. Rauhallisesti päivään heräten. Toisen läheisyys sielua lämmittäen. Tää aamu oli juuri niin sitä mitä on ikävä ollutkin.

Miksi jokainen aamu ei ole tälläinen? Osaisinko sitä arvostaa jos olisi? En tiedä, mutta ikävä jää... Sen tiedän.

 

Pedon kanssa käytiin jälleen moikkaamassa Usvaa, ilman tuloksia. Sama peli jatkuu edelleen. Tyrkyllä olisi ja vahvasti, mut kun ei niin ei. Vielä jatketaan...

1268851973_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1268852010_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1268851996_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1268851986_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Pee oli himppasen verran väsynyt kuitee kun kotiuduttiin, joten hetken lepo ja sit hiihtämään. Otin Peen & Been ja hiihtelin pitkin hankia tunnin verran. Enempää ei tarvinutkaan, oli molemmat kaverit melkosen väsyneitä =)

Mut sit päivän huumoripläys; Timo innostui ja hiihtämisestä. Valjastin herran sotanorsun ja ei muuta ku menoksi... Vähä kyl hirvitti ajatuskin, hyvin oli kuitee menny. Mut Repa kiskoisi kumoon mennen ja tullen. Jo pelkällä massallaan ja sit ku siihen lisätään narun toisen pään ei ehkä ihan niin hyvä suksittimien hallintakyky, niin ei kiitos. Hiihtää voi koirien kans, mut niin että ne on vapaana..

Ensinnäkään mä en pääsis noista reunoista yli riittävän nopeesti..

1268852110_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Toisekseen nää tilanteet vaatis suksien poisottoa ja takaisin laittoa, eli ei hyvä.. Pientä solmua ennenku pääsee vauhtiin.

1268852122_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Eli tää lopputulos on mun kohdalla saavutettavissa vain niin, että koirat on vapaana..

1268852135_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Ja jos kerran hiihdetään niin sitten hiihdetään ihan urakalla, tosin vähän hajautetusti; illalla oli vielä lasten hiihtokisat. Pojilla meni ihan hyvin, ja vaik ei ois mennytkään, niin kaikki palkitaan... Jerekin hiihti ainakin sataa oman matkansa, Juhasta nyt puhumattakaan =)

Otin Brunon mukaan kisoihin, vähän se oli siel ihmeissään, mut osasi käytäytyä oikein mallikkaasti. Sitä oikein kehuttiin niin rauhalliseksi koiraksi ;-)

Eli rauha maassa, kun ei Carloskaan niin pöljä ole et yksinään riehuisi. Se on syönyt tänään oikein hyvin (ei tosin naksuja, kun niitä se ei edes haista, mut kuitee) riisiä (jota on sen naksuissakin) lisukkeineen ja sen kans fiilisteltiin muutamaan otteeseen pihalla, maisemia katseltiin.. Jotain kivaa sillekin, mahdollisuuksien rajoissa.

Kaikki hyvin ja landella rauha.