"Nuku.

 Odotan seuraavassa maassa,

 
missä meri ja hiekkaranta rakastelevat keskenään.

Lennämme tanssien tähtien tuikkeessa,

 leväten unien sylissä kohti aamua,

koska kaikki mitä haluamme on totta.

Jos uskot,

minä tiedän,

lentäminen ei ole lintujen salaisuus,

se on unet,

jotka kantaa.

 

Kuinka helppoa olisikaan nukahtaa, jos siellä toisessa maassa, unien valtakunnassa olisikin aina helppoa tallustaa? Jos siellä saisi levätä ja löytäisi rauhan?

Kuinka helppoa olisikaan nukahtaa, jos unen ja valveen rajamailla, juuri ennen nukahtamista tulisi vierelle joku, joka kuiskaisi tuon runon sanat pehmeästi, niin että ne juuri ja juuri kuulisi? 

Nukahtaisi tietäen että hetken voisi lentää vapaana, jokaisesta siiveniskusta nauttien. Lentää, tanssia kaarrellen kevyesti unen maailmassa kohti aamuruskon värjäämää taivaanrantaa, voimaa jokaisesta siiveniskusta saaden. Tietäen että jokaista siiveniskua vartioisi joku.

Vai enkö vain aina kuule niitä sanoja?

Tulisitko, joku, vastaan jos kauniisti pyytäisin? Olisitko odottamassa unien portilla tuoden mukanasi rauhan? Lentäisitkö kanssani yön pimeyden yli kohti aamunkajon kauneutta? Olisitko kanssani, lähelläni, jos uskaltaisin pyytää?

Kuinka helppoa niin olisikaan nukahtaa...