Eilen ei jaksanut enään kirjoittaa, vaikka ihan ihmisten ajoissa olinkin kotona, oli aika väsy olo...

Eli viikonloppu meni Kuopiossa. En siellä ollut ennen käynyt, kahdella reissulla ajanut sujuvasti ohi. Ja tälläkin kertaa jäi keskusta väliin, kun ei oikein iskenyt ja onpahan joku hyvä syy mennä takaisin. Puijonmäki tuli keskustaa tutummaksi, enkä todellakaan ollut tästä pahoillani, maisemat oli huikeita. Ja ehkä kesällä tornikin on auki, nyt se jäi väliin...

Yövyttiin Marin ja Tilhin (joka on siis Pedon sisko) luona, tosin ilman Maria ja Tilhiä ;-) Joko Peto on aavistuksen poikkeava tai sitten vain nuori, mut siskolikka nyt vaan oli tasan eka juoksuinen narttu, jonka Peto näki, eikä se aiheuttanut mitään ylenpalttista pään sekoamista... Toki matot tuli nuoltua puhtaiksi yms., mut muuten otti oikein hyvin. Ehkä tilanne otti Tilhiä enemmän päähän, koska me kuultiin niin kovin kaunista ulvontaa siinä vaiheessa, kun Peto oli sisällä ja Tilhi parvekkeella. Se oli oikeesti kaunista kuultavaa, melkein sydäntä särkevää. Voi koiraparkaa, ei ole elo aina niilläkään helppoa ;-)

Lauantai meni ihan ilman mitään suunniteltua toimintaa. Käytiin päivällä ihailemassa niitä maisemia Puijolla ja siinähän se sitten melkein olikin ja hyvä niin. Joskus on riittävän rentouttavaa jo se, kun ei ole mitään ohjelmaa, voi vaan istua ja olla. Kesällä lupasin palata ja pyysin sitten ohjelmaksi eväsretkeä viltin, kalakukon, kuohuviinin (jotka siis sopii todennäköisesti loistavasti yhteen..) ja kauniin maiseman kera, ei tuo matka nyt niin pitkä ole ja lähteminenhän se hankalinta aina on.

Iltalenkillä kävin vielä Pedon kans kahdestaan Puijolla ja takas tultiinkin pyörätien sijaan jo päivällä käveltyä pimeää metsäpolkua pitkin =D Luotin siihen, et kyllä koira osaa ja mul on kännyssä taskulamppu, ni sai vähän kenkien eteen valon kajoa, ettei liukkaalla ollu persuuksillaan.. Ja osashan se reitin, kauhian viisas otus =)

 

Sunnutai menikin sitten siellä näyttelyssä. Keli oli vähän hankala, toisaalta aurinko paistoi kauniisti, mut toisaalta oli just niin kylmä, et olin ytimiä myöten jäässä. Ja vaatteitahan oli mukana, mut on se vaan kumma juttu, kun ne ei siellä repussa lämmitä..

Pihliksiä oli muutama, äffäläiset parhaiten edustettuna; Tilhi, Lommo ja Peto. Tytöt sai molemmat siniset nauhat ja Peto vetikin sitten ne pohjat; keltainen nauha tuli että tärähti... No, ei ollu mikään yllätys, eikä harmita yhtään tippaa, se nyt oli vaan Saija-tätin mielipide =D Tällä reissulla se näyttely nyt vaan oli ihan sivuseikka ;-)

Tässä tämä arvostelu.. Liikaa maavaraa ja kauhia häntä..

"20 kk. Hyvä luustoinen mittasuhteiltaan melko hyvä nuori uros, joka tänään antaa hieman ilmavan vaikutelman. Urosmainen pää, vahva kuono ja purenta. Vielä kapea kallo ja korvat. Vahva kaula. Kulmauksia saisi olla enemmän. Hyvät vahvat käpälät, pystyt ranteet. Liikkuu reippaasti riittävällä askelpituudella, mutta jatkuvasti kierteellä kannettu häntä tekee vieraan vaikutelman. Ei tänään parhaassa karvassa. Hieno luonne."

Tulos siis NUO T

 

Tilhi & Mari kehässä.

 

Ja Lommo, Tilhi takana. Paljon on eroa, mut paljon on samaakin...

 

Tilhin silmätarkkia odotellessa. Peto oli just noin kuutamolla, kun kuvasta voi päätellä...

Kotimatkalla Peto jopa makasi autossa. Ja kesän Rokuan reissunhan se siis istui n. sataa kilometriä lukuunottamatta. Taisi kaveri olla hieman väsynyt ;-)

No, viimeiseen kuvaan mahtuu kaikki se, minkä takia reissuun lähdettiin ja minkä takia reissuun kannatti lähteä. Tosin Tilhi siitä puuttuu, sekin siihen toki kuuluisi.

 

Meillä oli mukava viikonloppu !!!