Käytiin eilen vielä viimeinen kesäreissu perjantaisella sorsajahti kokoonpanolla, kohteena Tykkimäki.  

Sää suosi, ei ollut liian kuuma eikä liian kylmä, ihmisiä oli just sopivasti, ei tarvinut pahemmin jonottaa. Juha ja Jore viuhtoivat suurimman osan ajasta kahdestaan, pienemmät oli meidän kanssa. Ja koska Jere eikä Jose ole kumpikaan sitä maagista 120 senttiä vielä ylittäneet, otettiin myökin Rinnan kanssa rannekkeet niin pienemmätkin pääsivät niihin laitteisiin mihin halusivat.

Sen verran jätettiin pienemmät Timolle, et kokeiltiin Trombi ja ei tartte toista kertaa mennä... Kaameeta vatkausta, tuli paha olo. Taifunkin oli vähän niin ja näin, mut olihan isommatkin pakko käyttää jossain, mihin ilman aikuista eivät olisi päässeet. Ja se uusin hilavitkutin oli täysin ja totaalisesti pois laskuista; ketjun varassa 75 metrin korkeudessa, ei kiitos !!

Käytiin välillä Kouvolan keskustassa syömässä ja olipahan vaan hyvää ruokaa, sillä jaksoi sit iltaan asti. Eikä niitä iänikuisia hampurilaisia =)

Huviteltiin ihan tappiin asti, seuraavan kerran sit ens vuonna... Kaikilla taisi olla hauskaa ;-)

 

 

Tää oli ihan suvereenisti puiston paras härveli ja siitä erityinen kiitos, että aikuisetkin pääsi tästä nauttimaan... Ylätasanteella olevat eläimet on aika jees, vaikkei Rinna possuun päässytkään =D Joo, päivän paras juttu taisi olla se, että kerrankin mukana oli immeinen joka ymmärtää mun huumorintajua ja jolla on pilkettä silmäkulmassa sen verran, et voi hetkittäin heittää sen tylsän aikuisen roolin nurkkaan ;-)

Mut enpä viitsi niitä kuvia tänne laittaa, niiden kans fiilistelen yksinäni...

 

 

 

Mä olen muuten kohdannu mun elämäni auton. Sääli vaan että se on Rinnan ja että se on ylihinnoiteltu ajatellen mun pankkitilin saldoa.. Mut kuitee; ihan törkeen hyvä ajaa !!

Ajoin sen kotiin ja siinä sit samalla ensimmäistä kertaa elämässäni automaattivaihteisella autolla. Mä olen ihan myyty !!!!!!! Se ois just niin mun oloinen ja mahtuisi hyvin niin perhe kuin koiratkin kyytiin. Ehkä joku kaunis päivä...

 

No, sitä kaunista päivää odotellessa on kaiketi hinattava luunsa jälleen huomenna töihin, ens viikolla tuleekin jo arki ja vakituiset työkaverit töihin.. Ihan kiva ajatus =)