Tiiättekö mikä arjessa, siis siinä mikä nyt iski, on tylsintä ???

Se on ihan suvereenisti se, että nyt joutuu tekemään ruokaa... Nii-i, kun on puoli vuotta tullut useinkin valmiiseen pöytään, ilman että on itse tarvinut tehdä sen eteen mitään, on paluu arkeen karu. Nyt on edessä se, että jokaikinen päivä voi ihan omilla aivoillaan miettiä, että mitä tänään syötäisiin, kun se osa tästä arjen pyörittämistä nyt vaan lankes mun kontolle kun manulle illallinen.. Eikä tuo lähikauppa ole edes K-kauppa, niin kukaan ei kerro sitä valmiiksi ;-) Toisaalta, ehkä herroille, varsinkin noille kahdelle pienemmälle maistuu vaihteeksi äitin tekemä.

Pientä lipsumista on havaittavissa ruokapöytäkurissa, ja ehkä vähän muussakin, mutta ehkä se tästä.. Ei varmaan mene kovinkaan kauaa siihen, että pojat on valmiita rukoilemaan vaikka polvillaan, että iskä jäisi takaisin kotiin ;-) Se on kattokaas vähän silleen, et äiti on tässä torpassa se vähän tiukkapipoinen kalkkis jossain asioissa, ja on ehkä paljonkin asioita, missä äiti ei tunne sanaa "neuvotteluvara"... Ehkä joskus vähän natsimeininkiä, mut muuten täällä kiipee joku seinille, ja se joku olen minä =D

Ja kun tiedän suhteellisen tarkkaan, mitä tämä arki on ja mitä se vaatii meiltä kahdelta aikuiselta, niin nyt mun vaan oli pakko tehdä aika isoja "uhrauksia", tai ei oikeastaan uhrauksia ennenminkin valintoja, jotta missään ei olisi yhtään säröä. Niiden valintojen hintaa en vielä tiedä, sen näyttää aika, mutta tehty mikä tehty.. Enkä edes ajattele "kannattiko", niinku sanoin, sen näyttää vain ja ainoastaan aika. Nyt on kuitenkin kyse niin monen immeisen jokapäiväisestä hyvinvoinnista, että ei ollut muita vaihtoehtoja. Nyt niitä säröjä ei ole, toivottavasti se oli sen arvoista...

Tänään oli sangen reipashenkinen työpäivä. Ja väsyneenä kotimatka oli liian pitkä. Kerkesi miettiä liikaa asioita; mitä on tehnyt, sanonut, kirjoittanut ja olo olikin sit kotona suhteellisen lohduton. Ehkä se on oikea sana. Mut jälleen kerran, ihan pyytämättä, Prinsessa teki sen. Liekö oli telepatiaa tai jotain, mut jälleen Prinsessa osasi soittaa juuri oikeaan aikaan ja sai mut nauramaan.. En tiedä miten Prinsessa tekee sen, mut ehkä se on joku aatelisten oma salaisuus ;-) En tiedä.

Jokaisella ihmisellä pitäisi olla lakisääteisenä oma Prinsessa, koska nehän pystyy siis ihan mihin tahansa ihmeisiin, on ne ainakin kovin viisaita, koska ne osaa aina ja joka kerta sanoa ne ainoat oikeat sanat... Ainakin mun Prinsessa.

Olen niin kovin onnellinen tästä yhdestä aatelisesta. Joskus kinderin sisältä paljastuukin prinsessa, joka kantaa isoa helmeä, juu nou ;-)